Mitä sinun tulee tietää renkaan ohjauskulmien säädöstä

Renkaan ohjauskulmien säätö, joka tunnetaan myös nelipyöräsuuntauksena, voi auttaa autosi renkaita kestämään pidempään ja suoriutumaan paremmin. Ohjauskulmien säätö voi myös parantaa auton ohjattavuutta sekä ehkäistä auton viettämistä yhteen suuntaan, samoin kuin vähentää omituista värinää ajossa.

Mitä ohjauskulmien säätö on?

Ohjauskulmien säädöllä viitataan siihen, että auton renkaiden kulmaa säädetään niin, että auton renkaat näyttävät eteenpäin. Tässä ei varsinaisesti säädetä itse renkaita vaan renkaiden kiinnityksiä. On tärkeää, että renkailla on tasainen ja suora kontakti tiehen, saman suuntainen kuin auton kulkusuunta.

Mistä tiedän tarvitseeko autoni renkaa ohjauskulmien säätöä?

On muutama merkki, jotka kertovat siitä että ohjauskulmien säädölle olisi tarvetta. Mikäli tunnistat näistä hälytysmerkeistä yhden tai useamman, kannattaa varata aika ohjauskulmien tarkastukseen – ja tämän suorittaa tietenkin valtuutettu ammattilainen.

  • Renkaan kulutuspinnan epätasainen kuluminen
  • Auton puoltaminen oikealle tai vasemmalle
  • Kun ajat suoraan eteenpäin ei rattisi ole keskipisteessä
  • Ratin värinä

Camber, aurauskulma & Caster

Kun teknikko tarkastaa renkaittesi ohjauskulman, hän kiinnittää huomiota kolmeen tekijään:

1. Camber-kulma

Tämä on joko sisäänpäin tai ulospäinkääntynyt kulmaus, kun renkaita katsotaan suoraan auton edestä. Liikaa sisäänpäin kääntymistä tai liikaa ulospäin kääntymistä, jotka tunnetaan myös negatiivisena ja positiivisena camber-kulmina, edellyttää nelipyöräsuuntausta. Akseliston kuluneet osat kuten laakerit tai pallonivelet saattavat usein edesauttaa tämän ongelman syntymistä.

2. Aurauskulmat

Toisin kuin camber-kulma, aurauskulma on se kulma, missä renkaat ovat sisään- tai ulospäin alhaalta tai ylhäältä päin katsottuna. Kuulostaako sekavalta? Sitten kannattaa nousta seisomaan ja katsoa omiin jalkoihin. Jos suuntaat varpaasi osoittamaan sisäänpäin toisiaan kohti, ne ovat auraavassa asennossa – lintuperspektiivistä. Näin myös renkaillasi. Jos taas varpaat suuntaavat ulospäin, kyseessä on haritus. Molemmat asennot vaativat renkaiden uudelleen suuntausta.

3. Caster-kulma

Auton caster-kulma vaikuttaa ohjauksen tasapainoon ja tasaisuuteen sekä kääntämiseen. Tarkalleen ottaen se on ohjausakselin kulma sivusta päin katsottuna. Mikäli auton caster-kulma on positiivinen, ohjausakseli kääntää kohti kuljettajaa, kun taas negatiivisella caster-kulmalla ohjausakseli kääntymislinja on auton etuosaan päin.

Mitä väliä renkaiden ohjauskulmalla on?

Väärä, sopimaton ohjauskulma vaikuttaa autoosi ja etenkin sen renkaisiin monella tapaa. Esimerkiksi renkaat kuluvat ennen aikojaan ja epätasaisesti. Tässä muutamia erityisiä tapauksia liittyen renkaiden kulumiseen väärän ohjauskulman vuoksi:

  • Vinoutunut kuluma

Renkaat ovat kuluneet vinoutuneesti kun joo renkaan sisä- tai ulkoreuna on kuluneempi kuin toinen, usein jopa aivan sileäksi. Tämä viittaa heikkoon aurauskulmaan.

  • Camber kuluma

Negatiivinen tai positiivinen camber-kulma, kumpikin epätoivottu tila, saattaa vaikuttaa tähän kulumiseen. Silloin renkaan keskiosa säästyy ja kuluu normaalisti, mutta sisä- tai ulko-osa on huomattavan kulunut.

Kulutuspinnan epätasainen kuluminen

Näin tapahtuu kulutuspinnan toisen puolen kuluessa eri tahtiin kierrossuunnan mukaisesti. Kun kuljetat kättäsi renkaan pinnalla, se saattaa näyttää ja tuntua jopa sahalaitaiselta sivulta päin. Usein tähän vaikuttaa myös se, että renkaita ei ole kierrätetty rotaatiossa kuten pitäisi.

Mikäli huomaat renkaissasi tällaista epätavallista kulumista, on aika kysyä neuvoa asiantuntijalta, joka voi tarkastaa renkaiden suuntauksen. Vaikka renkaiden eliniän pidentäminen itsessään on jo hyvä syy tarkastuttaa renkaiden asento tasaisin väliajoin, se vaikuttaa myös autosi suorituskykyyn. Jos autosi puoltaa johonkin suuntaan, on autossasi luultavasti teknikon apua kaipaava ongelma.

Renkaiden tasapainotus

Renkaiden tasapainotus ei viittaa renkaiden ohjauskulman säätöön vaan siihen, kuinka renkaissa oleva mahdollinen painon aiheuttama epätasapaino tulee korjata. Painon epätasapaino kompensoidaan usein samalla kun pyörän ohjauskulmat kohdistetaan uusiksi. Epätasapainoa esiintyy yleensä kahdessa eri muodossa: yksitasoisena staattisena tai kaksitasoisena dynaamisena.

Staattinen tasapaino tarkoittaa vain yhdellä tasolla tapahtuvaan liikkeeseen: pystysuoraan liikevoimaan, joka voi aiheuttaa tärinää. Dynaaminen epätasapaino viittaa taas yhtäaikaisesti kahdella tasolla vaikuttavaan epätasapainoon: sekä pystysuuntaiseen että sivuttaiseen liikkeeseen. Molemmat epätasapainon muodot vaativat tietynlaisen tasapainotuslaitteen apua jotta tilanne saadaan korjattua.

Kun teknikko aloittaa renkaittesi tasapainotuksen, hän varmistaa vanteiden sopivuuden ja säätää optimaalisen rengaspaineen. Sen jälkeen jokainen rengas käytetään tasapainotusta varten kehitetyssä laitteessa, joka pyörittää renkaita korkeilla nopeuksilla ja mittaa mahdollisia epätasaisuuksia. Kone kertoo teknikolle, millaisia painoja renkaan tasapainotus vaatii ja mihin ne tulisi sijoittaa.

Renkaiden tasapainotus on osa renkaiden ylläpitoa ja huoltoa, kuten myös ohjauskulman säätäminen. Näin ehkäistään turhaa kulumista. Renkaiden tasapainotus ja ohjauskulmat olisi hyvä tarkistaa aina 5000-10 000 uuden ajokilometrin jälkeen, ja pitää näin huoli renkaiden käyttöiästä ja suorituskyvystä.

Verkkolaskutus

Yrityksemme on siirtynyt ostolaskujen automaattiseen käsittelyyn ja toivomme teidän jatkossa lähettävän meille osoitetut laskut, joko verkkolaskuina tai uuteen laskutusosoitteeseemme.

Laskut meille tulee lähettää osoitteella:

Verkkolaskuna 003731549856
Verkkolaskujen välittäjä 003708599126 (Liaison)
Sähköpostitse fennoa.FI.P.142015-7@docinbound.com

Postitse

Autopalvelu T. Virtanen Oy
PL 51695
01051 LASKUT

Yleisiä tietoja
Y-tunnus 3154985-6
ALV-koodi FI31549856

Laskutusosoitteeseen tulee lähettää vain laskuja. Muu posti tulee edelleen lähettää osoitteeseen:

Autopalvelu T. Virtanen OY

Myllyojantie 169

18600 Heinola

Y-Tunnus 3154985-6

Öljyjen luokitukset

API-luokitus (American Petroleum Institute) ilmaisee myös millaiselle moottorille öljy on tarkoitettu. Öljytölkin kyljessä saattaa lukea esimerkiksi API SJ/CC. S-kirjain ilmoittaa sopivuuden bensiinimoottorille, ja vinoviivan jälkeen tuleva C ilmoittaa sopivuuden diesel-moottoreille. S:ää seuraava J-kirjain ilmoittaa öljyn laadun: mitä kauempana aakkosissa kirjain on, sitä vaativammat moottoritestit öljy on läpäissyt ja sitä laadukkaampaa öljy on (samoin myös C:tä seuraava kirjain). API-luokitus ilmoittaa vain moottoriöljyn laadun lähtötason, eli öljy voi ylittääkin moottoritestin vaatimukset. API-luokitus on taaksepäin yhteensopiva, eli korkeamman luokituksen öljyä voi käyttää alempaa luokitusta vaativassa moottorissa.

Bensiinimoottoriöljyt

  • SA (Vanhentunut): Ei lainkaan lisäaineita, ei sovellu vuoden 1930 jälkeen valmistettuihin bensiinimoottoreihin
  • SB (Vanhentunut): Ei sovellu vuoden 1951 jälkeen valmistettuihin bensiinimoottoreihin
  • SC (Vanhentunut): Ei sovellu vuoden 1967 jälkeen valmistettuihin bensiinimoottoreihin
  • SD (Vanhentunut): Ei sovellu vuoden 1971 jälkeen valmistettuihin bensiinimoottoreihin
  • SE (Vanhentunut): Vuosimallia 1972-1979 olevien bensiinimoottoreiden tyypillinen käyttöluokka
  • SF (Vanhentunut): Puhtaanapito- ja kulumisenesto-ominaisuudet paremmat kuin SE-luokassa. Vuosimallia 1980-1988 olevien bensiinimoottoreiden laatuvaatimus
  • SG (Vanhentunut): Aiempaa parempia puhtaanapito-, lietteenesto-, käyttöikä- ja kulumisenesto-ominaisuuksia vaativa luokka. Useimpien moottorinvalmistajien laatuvaatimuksena vuodesta 1989 alkaen
  • SH (Vanhentunut): Otettiin käyttöön 1993. Testeiltään ja rajoiltaan sama kuin SG, mutta testien suoritustapa on vaativampi
  • SJ (Käytössä): 1996 käyttöönotettu luokitus, joka on kehitetty moottoreiden entistä tiukempien päästö- ja suorituskykyvaatimuksien mukaiseksi
  • SL (Käytössä): 2001 käyttöönotettu luokitus, jossa otetaan huomioon kolme suorituskykyvaatimusta; parempi polttoainetalous, parempi suoja päästöjä vähentäville osille, halu saada aikaan moottoriöljyjä, jotka tarjoavat mahdollisuuden pidempään käyttöikään. Uudet testit ja testirajat ovat merkittävästi vaativammat kuin SJ-luokituksessa
  • SM (Käytössä): Vuonna 2004 esitelty luokitus, joka parantaa hapettumisenkestoa, liansitomiskykyä, kulumissuojaa ja alhaisten lämpötilojen suorituskykyä koko moottoriöljyn elinkaaren aikana.
  • SN (Käytössä): Vuonna 2010 esitelty laatuluokitus, joka parantaa tiivisteyhteensopivuutta, mäntien suojaa karstoittumista vastaan korkeissa lämpötiloissa ja parantaa mustan lietteen kesto-ominaisuuksia. Tuloksena alhaisempi polttoaineenkulutus, parempi turboahtimen suojaus, yhteensopivuus päästöjärjestelmien kanssa ja etanolipolttoaineen (max 85%) kanssa.

Dieselmoottoriöljyt

  • CA (Vanhentunut): Ei sovellu vuoden 1959 jälkeen valmistettuihin dieselmoottoreihin
  • CB (Vanhentunut): Ei sovellu vuoden 1961 jälkeen valmistettuihin dieselmoottoreihin
  • CC (Vanhentunut): Käyttö on tyypillistä kevyesti ahdetuille ja ahtamattomille dieselmoottoreille, jotka toimivat keski-raskaissa olosuhteissa. Ei sovellu vuoden 1990 jälkeen valmistettuihin dieselmoottoreihin
  • CD (Vanhentunut): Käyttö on tyypillistä ahdetuille dieselmoottoreille, jotka toimivat suurilla nopeuksilla ja suurilla tehoilla ja vaativat öljyltä erittäin hyvää kulumisen- ja karstoittumisenestokykyä
  • CD-II (Vanhentunut): Kaksitahtisille dieselmoottoreille
  • CE (Vanhentunut): Käyttö on tyypillistä voimakkaasti ahdetuille ja erittäin raskaasti kuormitetuille dieselmoottoreille
  • CF-4 (Vanhentunut): 1990 esitelty CE:n korvaava, parannettu luokitus
  • CF-2 (Käytössä): 1994 esitelty luokitus kaksitahtidieseleille, korvaa CD-II:n
  • CF (Käytössä): 1994 esitelty, esikammiodieselmottoreille tarkoitettu luokitus, korvaa CD-luokituksen
  • CG-4 (Vanhentunut): Amerikkalaisille raskaan kaluston dieseleille tarkoitettu luokka
  • CH-4 (Käytössä): Raskaan kaluston luokitus vuoden 1998 päästöstandardit täyttäville öljyille, jotka on tarkoitettu rikittömällä tai vähärikkisellä polttoaineella toimiviin dieselmoottoreihin
  • CI-4 (Käytössä): 2002 esitelty luokitus, nopeakäyntisiin nelitahtisiin dieselmoottoreihin ERG-venttiilillä vuoden 2004 päästöstandardeja varten
  • CJ-4 (Käytössä): 2006 esitelty luokitus, vuoden 2007 päästöstandardeihin, eli hiukkassuodattimella tai muulla pakokaasujen jälkikäsittelyllä varustettuihin ajoneuvoihin.

Perusöljyn luokitukset

  • Group I: Rikkipitoisuus suurempi kuin 0,03 % ja/tai kylläisyys alle 90 %; Viskositeetti-indeksi: 80-119 (Alhainen jalostusaste, käyttö vähän vaativissa kohteissa)
  • Group II: Rikkipitoisuus 0,03 % tai alhaisempi ja kylläisyys 90 % tai suurempi; Viskositeetti-indeksi: 80-119 (Hyvät haihtuvuus- ja hapettumisominaisuudet, välttävät kylmä- ja paineenkesto-ominaisuudet, yleinen yksiasteisissa mineraaliöljyissä)
  • Group III: Rikkipitoisuus 0,03 % tai alhaisempi ja kylläisyys 90 % tai suurempi; Viskositeetti-indeksi: 120 tai suurempi (Hyvät perusominaisuudet ja parhaat perusöljyt voivat olla Group IV-tasoisia, ryhmään kuuluvat esimerkiksi krakatut perusöljyt)
  • Group IV: Kaikki polyalfaolefiinit (PAO) (Erittäin tasalaatuinen ja täysin keinotekoisesti tuotettu perusöljy, erinomaiset ominaisuudet laaja-alaisesti voiteluun liittyen)
  • Group V: Kaikki mitkä eivät sovi ryhmiin I-IV (esimerkiksi ei-PAO -pohjaiset synteettiset perusöljyt: diesterit, polyesterit, naftaliinit – tavallinen käyttö moottoriöljyn lisäaineistuksessa).

ACEA-laatuluokitukset

ACEA-luokitus (European Automobile Manufacturers Association) ilmoittaa, millaisiin käyttöolosuhteisiin öljy on suunniteltu. A-luokka on bensiinimoottoreille, B-luokka dieselmoottoreille, C-luokka katalysaattori- ja hiukkassuodattimilla varustetuille henkilöautoille ja E-luokka raskaalle kalustolle. Kirjaimen jälkeen tuleva numero ilmaisee, miten raskaaseen käyttöön öljy on suunniteltu. Mitä suurempi numero, sitä raskaampaan käyttöön öljy on. ACEA-luokitus on API-luokitusta vaativampi, eurooppalaisten autonvalmistajien järjestön oma luokitus.

ACEA A/B -luokat; bensiini- ja dieselmoottoriöljyt

  • A1/B1: Alhaisen viskositeetin ja kitkan öljy, tarkoitettu pidennetyille vaihtoväleille bensiinimoottoreille sekä kevyeen dieselkalustoon.
  • A3/B3: Ympärivuotiseen käyttöön ja/tai vaikeisiin olosuhteisiin valmistajan ohjeiden mukaisesti, tarkoitettu pidennetyille vaihtoväleille suorituskykyisille bensiinimoottoreille sekä kevyeen dieselkalustoon.
  • A3/B4: Suorituskykyisiin bensiinimoottoreihin ja suoraruiskutus-dieselmoottoreihin. Voidaan käyttää autoissa, joissa vaatimus on A3/B3.
  • A5/B5: Alhaisen viskositeetin ja kitkan öljy, tarkoitettu pidennetyille vaihtoväleille suorituskykyisiin bensiinimoottoreihin sekä kevyeen dieselkalustoon, voidaan käyttää myös A1/B1-luokituksen tilalla.

ACEA C-luokka; kolmitoimikatalysaattorilla ja hiukkassuodattimella varustettuihin ajoneuvoihin

  • C1: Korkean suorituskyvyn bensiinimoottoreihin ja kevyeen dieselkalustoon, öljyllä alhainen viskositeetti ja kitka, HTHS-viskositeetti vähintään 2,9 cP, sekä alhainen tuhka-, rikki- ja fosforipitoisuus (Low-SAPS).
  • C2: Korkean suorituskyvyn bensiinimoottoreihin ja kevyeen dieselkalustoon, öljyllä alhainen viskositeetti ja kitka, HTHS-viskositeetti vähintään 2,9 cP.
  • C3: Korkean suorituskyvyn bensiinimoottoreihin ja kevyeen dieselkalustoon, öljyllä alhainen viskositeetti ja kitka, HTHS-viskositeetti vähintään 3,5 cP.
  • C4: Korkean suorituskyvyn bensiinimoottoreihin ja kevyeen dieselkalustoon, öljyllä alhainen viskositeetti ja kitka, HTHS-viskositeetti vähintään 3,5 cP, sekä alhainen tuhka-, rikki- ja fosforipitoisuus (Low-SAPS).

ACEA E-luokka; raskaan kaluston dieselmoottoriöljyt

  • E4: Sopivaa moottoreihin ilman hiukkassuodatinta, sopii joihinkin EGR- ja SCR-järjestelmillä varustettuihin moottoreihin valmistajan ohjeiden mukaisesti.
  • E6: Yhteensopiva EGR-järjestelmällä varustettujen moottorien kanssa, myös hiukkassuodattimien kanssa, sekä SCR-järjestelmän kanssa. Tarkoitettu käytettäväksi matalan rikkipitoisuuden omaavan dieselpolttoaineen kanssa.
  • E7: Sopivaa moottoreille ilman hiukkassuodatinta ja useimmille EGR- ja SCR-järjestelmillä varustetuille moottoreille.
  • E9: Sopii moottoreille ilman hiukkassuodatinta tai sen kanssa, ja useimmille EGR- ja SCR-järjestelmillä varustetuille moottoreille. Suositellaan kuitenkin käytettäväksi hiukkassuodatinmoottorissa ja matalan rikkipitoisuuden omaavan dieselpolttoaineen kanssa.

Muita öljyluokitusstandardeja

Lisäksi autovalmistajat ovat luoneet omia laatustandardeja, näistä esimerkkeinä VW 503.00 tai BMW LL-01. Jos autonvalmistaja on asettanut omia erikoisvaatimuksia öljylaadulle, tulee nämä vaatimukset ottaa huomioon. Autojen pidentyneet huoltovälit vaativat moottoriöljyltä parempia ominaisuuksia (mm. voimakkaampaa lisäaineistusta), joihin yo. vaatimukset viittaavat – puhutaan ns. longlife-öljyistä. Maataloudessa on käytössä erikoisöljyjä, jotka täyttävät sekä moottoriöljyn että vaihteistoöljyn laatuluokitukset.

  • ISO-viskositeettiluokitus ilmoittaa öljyn viskositeetin 40 tai 100 celsiusasteen lämpötiloissa. ISO-luokitusta käytetään yleisesti teollisuuden öljytuotteissa.
  • SAE-viskositeettiluokitus ilmoittaa öljyn viskositeetin. Moottoriöljyt ovat jaoteltu sakeusluokkiin juoksevuuden mukaan, lukuun ottamatta mitään muita ominaisuuksia. Voitelunesteissä viskositeetti ilmoitetaan kinemaattisena viskositeettina, eli yksikkönä on senttistoki.
    • Yksiasteöljyksi sanotaan öljyä, jolle on mitattu SAE-viskositeetti vain lämpimässä tai kuumassa (esimerkiksi SAE 10w tai SAE 30). Yksiasteöljyjä käytetään pienkoneiden, esimerkiksi ruohonleikkureiden, nelitahtimoottoreissa. Tosin tavalliset autokäyttöön suunnitellut moniasteiset moottoriöljyt soveltuvat sellaisinaan myös pienten moottoreiden voiteluun, joten ei välttämättä tarvita eri öljyä esim. ruohonleikkurille.
    • Moniasteöljyissä käytetään 5w-30:n tapaista merkintää. W-kirjainta (Winter) edeltävä numero ilmoittaa, minkä kylmäkäynnistyssimulaation öljy läpäisee: pienempi numero tarkoittaa vaativampaa luokkaa. Jälkimmäinen numero ilmoittaa öljyn viskositeettiluokan sadan celsiusasteen lämpötilassa: mitä pienempi numero, sitä alhaisemman viskositeetin luokitus. Useimpia moniasteöljyjä voidaan käyttää ympäri vuoden, kun taas yksiasteöljyt sopivat vain tiettyyn lämpötila-alueeseen.
    • HTHS-viskositeetti (High Shear Rate and High Temperature) ilmoittaa viskositeetin 150 °C:n lämpötilassa rullalaakerisimulaattorissa. HTHS-viskositeetin merkitys on esillä vain ankarassa käytössä ja HTHS-raja-arvot sisältyvät SAE-viskositeettiluokituksissa kuumaviskositeetin vaatimuksiin.
  • Viskositeetti-indeksi kuvaa öljyn lämpötilan vaikutusta öljyn viskositeettiin. Suuri viskositeetti-indeksi tarkoittaa vähäistä viskositeetin muutosta lämpötilan muuttuessa. Viskositeetti-indeksi pystytään laskemaan, kun tunnetaan öljyn kinemaattinen viskositeetti kahdessa pisteessä (esim. ASTM D 445 -standardin mukaan). Yksiasteöljylle tyypillinen indeksin arvo on 95 – 110, kun taas moniasteöljyllä indeksi voi olla yli 150.
  • Pumpattavuuden rajalämpötila ilmoittaa kylmänkeston eli lämpötilan jossa moottorin öljypumppu ei pysty enää pumppaamaan öljyä. Tämä on tärkein tieto kun käynnistetään kylmää moottoria: jos öljypumppu ei pysty nostamaan öljyä, on seurauksena hyvin pian moottorivaurio. Pumpattavuuden rajalämpötilaa tai jähmepistettä ei yleensä ilmoiteta öljykanisterin kyljessä suoraan celsiusasteina, vaan se on itse otettava selville joko valmistajan internetsivuilta, asiakaspalvelusta tai kauppiaalta. SAE-viskositeettiluokitus määrittelee winter-viskositeetin vähimmäislämpötilan, jonka yläpuolella öljyn on oltava pumpattavaa – tässäkin laadukas öljy voi hyvinkin kestää enemmän pakkasta mitä vaaditaan.
SAE Winter-viskositeetti Pumpattavuuden rajalämpötila, °C
0w -40
5w -35
10w -30
15w -25
20w -20
25w -15

Älä jätä näitä huoltoja väliin autossasi

Auton huoltoon joutuu upottamaan vuosittain satoja euroja ja mahdolliset lisäkorjaukset päälle. Pitääkö tosiaan kaikki laskussa eritellyt vipstaakit tarkistaa ja eri osia vaihdella? Eikö pärjäisi pelkällä öljynvaihdolla?

Jos katsastusmieheltä kysyy, vastaus on selvä:

– Ei pärjäisi, sanoo A-katsastuksen tekninen johtaja Hannu Pellikka.

Öljynvaihdot ja siihen liittyvät suodattimen vaihdot ovat hänen mielestään erittäin tärkeitä, jotta moottori säilyisi hyvässä kunnossa. Niiden lisäksi monta muutakin asiaa pitäisi huoltaa ja tarkistaa säännöllisesti.

– Esimerkiksi auton turvallisuuteen liittyvät tarkastukset, kuten renkaiden kulutuspinta, jarrupalat ja erilaiset ohjaukseen liittyvät nivelet, jotka ovat kuluvia osia, Pellikka sanoo.

Pellikan mukaan oleellisia ovat myös erilaisten nesteiden määräajoin tapahtuvat tarkastukset. Näitä ovat esimerkiksi jäähdytinnesteiden pakkaskestävyys tai vaikkapa jarrunesteiden vesipitoisuudet.

– On paljon asioita, joita kannattaa tarkastaa, jos haluaa, että auto pysyy turvallisena käyttää.

Tarkastusten lisäksi välillä on syytä vaihtaa myös kulutusosia. Jokaisella automallilla ja -merkillä on oma huolto-ohjelmansa, joka on yleensä esitelty auton huoltokirjassa. Siinä kerrotaan esimerkiksi suositellut välit – vuodet tai kilometrit – tarpeellisille huoltotoimille ja osien vaihdolle.

Katsastajakin joutuu luottamaan
valmistajan ohjeisiin

Mutta mitään faktatietoa siitä, ovatko huolto-ohjelmiin merkityt huoltovälit auton kannalta mahdollisesti liian lyhyitä, liian pitkiä vai sopivia, ei ole.

– Valmistaja on määritellyt, että näin se kannattaa tehdä. Siihen tukeudumme, Pellikka sanoo.

Osien vaihdossa tärkeimpiä ovat jarrupalojen ja jarrulevyjen lisäksi esimerkiksi joissain automalleissa jakohihnan vaihto.

– Jakohihna on tärkeä. Mikäli sitä ei vaihda ja se katkeaa käytössä, siitä voi aiheutua suuria vahinkoja. Pahimmassa tapauksessa katkos hajottaa moottorin, hän sanoo.

Valmistajan laatimaa huolto-ohjelmaa kannattaa ainakin autokauppiaiden mielestä noudattaa säntillisesti – varsinkin, jos autolla on vielä takuuta jäljellä. Huolletun auton takuu näet säilyy vain silloin, kun autoa on hoidettu huolto-ohjelman mukaisesti.

Huoltojohtaja Ilkka Virtanen Veho Autotaloista sanoo, että tehtaan ohjeistuksen kirjaimellinen noudattaminen pitää auton turvallisena, ennakoi kulumia ja vikoja sekä suojelee jälleenmyyntiarvoa.

– Vaikka autolla ajettaisiin vähemmän ja kuluvien osien vaihtotarve olisi siten vähäisempi, on syytä käydä läpi valmistajan määrittämä tarkistuslista huollon yhteydessä. Vaikka autolla olisi jo ikääkin.

Hänen mukaansa vanhemmissakin autoissa pitää muistaa etenkin turvallisuus. Lisäksi kovin kehnossa kunnossa oleva auto tuskin menee katsastuksesta läpi.

Kun huoltopettymys
iskee 

Auto on viety määräaikaishuoltoon. Aamupäivällä huollosta soitetaan, että tässä olisi nyt huollon lisäksi tarvetta vaihtaa sitä ja tätä osaa lisätyönä. Samalla huoltokäynnin hinta kaksinkertaistuu ja etelänmatkaan säästetyt rahat menevätkin autoon.

Vehon huoltojohtaja Ilkka Virtanen sanoo ymmärtävänsä, että jotkut saattavat joskus jopa epäillä huoltotoimien tarpeellisuutta.

– Korjaamoala on voinut perinteisesti olla asiakkaan silmin hieman hankala ymmärtää. Alaa on ehkä leimannut tiedostamaton viestinnän puute, hän pohtii.

Asiakkaalle ei ole esimerkiksi aina välttämättä muistettu kertoa korjaamolle itsestään selvistä asioista, kuten vaikkapa, miksi jokin korjaus on turvallisuuden kannalta tärkeä tai miten monimutkaisia työvaiheita tarvitaan sen suorittamiseksi.

Asiakkaalle ei ehkä ole myöskään aina tarpeeksi hyvin kyetty kertomaan, mitä huolto ja korjaustoimet maksavat ja sisältävät.

Tämä on Virtasen mielestä muuttumassa ja jo muuttunutkin, sillä asiakaspalvelukulttuuri on hänen mukaansa nyt kovassa murroksessa autoalalla.

– On terve trendi, että asiakkaiden vaatimukset ja kilpailu ovat johtaneet siihen, että viestintää ja läpinäkyvyyttä pitää lisätä. Kaikki lähtee asiakkaiden kuuntelusta ja ymmärtämisestä.

Autosi tärkein huoltotoimenpide öljynvaihto

Sanotaan, että moottori on auton sydän. Käytössä moottoriöljyä kuluu aina jonkin verran, suuret tai erittäin hitaat ajonopeudet kuluttavat öljyä nopeammin. Öljymäärän säännöllistä tarkastusta ei kannata laiminlyödä! Liian vähäinen öljy aiheuttaa öljynpaineen alenemisen, kun öljypumpulle ei riitä tarpeeksi pumpattavaa. Liika öljy taas voi joissain autoissa aiheuttaa sen, että kampiakseli osuu pyöriessään öljyn pintaan ja vaahdottaa öljyn. Pahimmillaan väärä öljyn määrä voi aiheuttaa moottorivaurion.

Pelkkä öljyn lisääminen säännöllisesti ei kuitenkaan riitä, vaan öljy tulisi vaihtaa mielellään vähintään kerran vuodessa tai autosta riippuen 10 000 – 30 000 kilometrin välein. Öljy sitoo itseensä moottorissa syntyviä epäpuhtauksia ja vettä. Mitä enemmän autoa käytetään, sitä nopeammin öljy ikääntyy ja sen ominaisuudet heikkenevät. Öljynvaihdossa epäpuhtaudet tulevat öljyn mukana pois ja moottori pysyy puhtaana – siksi öljynvaihto on yksi tärkeimmistä autollesi tehtävistä huolloista!

Öljynvaihdon yhteydessä on erittäin tärkeääEhdottomasti myös suodatin!muistaa myös öljynsuodattimen vaihto. Suodatin on edullinen varaosa ja se pitää moottorissa virtaavan öljyn puhtaana. Suodattimen tehtävä on yksinkertaisesti kerätä itseensä epäpuhtaudet öljystä, eli se auttaa pitämään öljyn paremmin voitelevana. Öljynvaihtovälin aikana suodattimeen kertyy sen verran epäpuhtauksia, että se on vaihdettava.

Ammattilaisen suusta “Huonoillakin öljyillä voi vielä ajaa (jos ne vaihdetaan tarpeeksi usein!), mutta huono öljynsuodatin voi rikkoa moottorin Huono öljynsuodatin voi rikkoa moottorin kerrasta!kerrasta!”. Huonoissa suodattimissa öljy pääsee kiertämään herkemmin läpivirtausventtiilin läpi, eikä öljy suodatu. Edullisessa varaosassa ero merkkituotteen ja tarviketuotteen hinnoissa on tyypillisesti euron parin luokkaa.

Riittävän usein tehty öljynvaihto on halvin tapa pidentää moottorin käyttöikää: käyttövarmuus eri vuodenajoissa säilyy, kun puhdas öljy voitelee moottoria. Korjaamot kyllä tietävät, mikä öljy ja suodatin on oikea juuri sinun autoosi.

Tarjouspyyntö

Tämän avulla löydän oikeat osat autoosi sekä autosi huolto-ohjelman